Asiakastyön ja suomen kielen harjoittelua virtuaalisesti Variassa

Jussi Kajala

Jo ennen koronapandemian aiheuttamaa mullistusta opetustavoissa ja –ympäristöissä Varian valmentavassa tiimissä on ideoitu ja kehitelty erilaisille oppijoille sopivia, käytännönläheisiä ja alakohtaisia etäopetuksen ja itseopiskelun muotoja. Haasteina ovat olleet yhtäältä tiimin hajautuminen eri alojen pariin – yhteistyötä tehdään enemmän ammatillisten opettajien kesken eri aloilla kuin tiimin kesken – ja toisaalta se tosiseikka, että suuri osa maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista, etenkin aikuisopiskelijoista, on digitaidoiltaan usein jokseenkin huteralla pohjalla. Hybridi- ja etäopetuksen aikana tarve erilaisille ja eri opetustarpeisiin vastaaville etätehtäville on vain kasvanut.

Näistä lähtökohdista ryhdyimme tekemään VR-tehtävää valmentavan tiimin pyörittämälle asiakaspalveluryhmälle yhdessä virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittäjä 3DBearin kanssa. 3DBearin ylläpitämä Wonda VR -tehtäväalusta perustuu 360-valokuvien tai –videoiden katseluun, kuvakulman pyörittämiseen ja kuviin tehtävää rakennettaessa sijoitettujen klikattavien kohtien painamiseen tai kuvan päälle ilmestyvien erilaisten tekstikorttien tai kysymysten lukemiseen. Tavoitteenamme oli luoda virtuaalinen tila, jossa opiskelijat voisivat tutustua työympäristöön mahdollisimman aidon kaltaisessa tilanteessa ja testata omaa osaamistaan harjoituksessa, joka simuloisi mahdollisimman tarkasti aitoa työtilannetta. Samalla tavoitteena oli myös pilotoida Wonda VR -alustaa ja siinä sivussa opetella itsekin VR-tehtävien suunnittelu ja tekeminen.

Kaikki alkaa käsikirjoituksesta. Luonnostelimme tehtävän rungoksi messut, joissa opiskelijan tehtävänä on toimia tapahtumajärjestäjän roolissa, huolehtia sekä tilan siisteydestä että näytteilleasettajien ja asiakkaiden huoliin ja kysymyksiin reagoinnista. Käsikirjoitusvaiheessa ideoimme kolme kohtausta, joista kaksi sijoittui Hiekkaharjun toimipisteen A-aulaan lavastetun infopöydän luokse ja yksi aulan viereen Kirjasto-tilaan. Kahdessa ensimmäisessä osiossa opiskelijan on löydettävä tilasta epäsiistit tai jollakin tavalla väärin olevat asiat, ja kolmannessa hänen pitää reagoida erilaisiin messuille saapuvien ihmisten kysymyksiin ja huoliin.

Tehtävän varsinaisen rakentamisen kannalta tärkein työväline on 360-kamera. Sillä kuvasimme sekä ennen- ja jälkeen-variantit messutiloista että videot asiakaspalvelutilanteista. Kuvaamisessa kesti lavastamisineen ja lavastusten purkamisineen noin yhden työpäivän verran. Varsinainen kuvaussessio vei meiltä noin aamupäivän, ja siihen kuului myös opiskelijoiden ohjaus, vuorosanojen opettelu ja muu näyttelytyö. Keskeistä nopeassa kuvausaikataulussa oli käsikirjoittaminen ja sen yhteydessä laadittu vuokaavio, johon oli ennalta suunniteltu täsmällisesti kaikki kuvattavat kohtaukset, niissä tarvittavat henkilöt sekä lavasteet. Käsikirjoituksen laadinta vaikutti myös siltä työvaiheelta, jonka opetteluun ja ymmärtämiseen menee varmaankin eniten aikaa alustan käyttöä opettelevalta työporukalta.

Kuvaamista seurasi viimeinen ja aikaa vievin osuus, eli videoiden vienti suunnittelualustalle ja varsinaisen harjoituksen rakentaminen 360-videoiden ja –kuvien ympärille. Suunnittelutyökalut ovat onneksi varsin intuitiiviset käyttää, ja toimivat sen verran loogisesti, että niiden opettelu kävi kaikilta kokeilemaan päässeiltä varsin vaivatta. Ihan kaikkiin mieleen tulleisiin ideoihin alustan työkalut eivät venyneet, mutta yksinkertaisen tehtävän rakentaminen sillä oli varsin nopea ja helppo toteuttaa.

Kuvauksen, lavastuksen ja vuorosanojen osalta olimme siis kirjoittaneet käsikirjoituksen valmiiksi kuvauksia varten, mutta tehtäviin liittyvät tekstit (kysymykset, vastausvaihtoehdot, palautetekstit, tehtävänannot ja ohjeet) kirjoitimme vasta tässä työvaiheessa. Ainakin itse pidin hyödyllisenä työtapaa, jossa ammatilliset opettajat toivat esiin ammatillisen näkökulman ja minä kielenopettajana kielellisen näkökulman ja kohderyhmän näkökulmasta riittävän selkeän ilmaisun tarpeen. Samalla pystyimme myös pallottelemaan ideoita, sanastoa, fraaseja ja muita kommunikaatiotarpeita, joita halusimme käyttää harjoituksessa yhtäältä ammatillisten tarpeiden ja toisaalta kielenoppimisen näkökulmasta.

Valmista tehtävää testattiin kahdella opiskelijalla. Palautetta kerättiin paitsi seuraamalla tehtävän tekemistä livenä myös haastattelemalla opiskelijoita tehtävän jälkeen. Palautteen perusteella hioimme ohjeistusta, ajastimme tekstikorttien kestoja ja sijoittelimme tekstejä uudestaan. Opiskelijapilotissa keskeiseksi havainnoksi nousi se, että klikattavien hotspotien sijoitteluun, määrään ja selkeyteen on syytä kiinnittää huomiota. Mekin olimme laittaneet useita klikattavia kohteita niin lähelle toisiaan, että opiskelijan oli helppo klikata väärää useita kertoja. Opiskelijoiden palaute oli kuitenkin positiivista, ja lisäksi saimme tärkeänä palautteena heiltä sellaisen sinänsä aika ilmiselvän kommentin, mitä emme olleet itse tulleet lainkaan ajatelleeksi, että tehtävä oli sopiva nimenomaan koulutuksen loppuvaiheen opiskelijoille. Paitsi että tehtävä tietysti pitää sovittaa tutkinnon osaan, on siis syytä miettiä jo suunnitteluvaiheessa, missä vaiheessa tutkinnon osaa tehtävä olisi tarkoitus tehdä. Samalla huomasimme myös, että tällainen tehtäväformaatti ei välttämättä sovellu itseopiskeluun, vaan opettajan tuki etenkin ensimmäistä kertaa tämän tyyppistä tehtävää tekevälle oli välttämätöntä.

Omasta näkökulmastani tehtävän suunnittelu ja toteuttaminen virtuaalialustalle oli hyvin mielenkiintoinen prosessi, ja toivon pääseväni jatkossakin työskentelemään vastaavissa tilanteissa. Paitsi että tehtävä vaikutti olevan opiskelijoiden mielestä kiinnostava, oli sen tekeminen valaiseva kokemus myös kaikkien mukana olleiden opettajien näkökulmasta. Itse opin ammatillisen opetuksen näkökulmasta paljon uutta, ja toisaalta pystyin tehtävien tekstejä kirjoittaessa tuomaan esiin kielen opetuksen näkökulmaa. Lisäksi tehtävät tarjoavat välineen digitaitojen opettamiseksi esimerkiksi aikuisille maahanmuuttajille ja varmasti myös muille aikuisopiskelijoille. Erityisesti nykyisinä outoina aikoina niitä todella tarvitaan.

Videolla: Asiakastyö ammatissa, virtuaalisen oppimisympäristön tekemisen prosessi ja katsaus tehtäviin. Esittely 6.4.2021 Variassa. Johanna Huhtio ja Jan Hokkanen.

Ilkka Jaakkola, suomen kielen opettaja Varia